Humoristisia kirjoja pottailusta

Potta on olennainen asia ja pottailu tärkeä vaihe pienen lapsen elämässä. Olen yllättynyt, kuinka heikosti aiheesta on kirjoja saatavilla. Kirjastossa ne näyttävat olevan jatkuvasti lainassa eikä uutuuskirjojakaan satele tämän tästä.

Meille paras pottakirja on sellainen, jonka voi hankkia kotiin ihan ihka omaksi. Silloin aiheeseen on helppo palata aika ajoin tai ottaa kirja vakiolukemistoksi pottakäynneille.

Tämä arvio oli tarkoitus kirjoittaa jo keväällä, mutta pottakirjojen haaliminen on ollut odotettua työläämpää. Nyt olen onnistunut saamaan käsiini kolme kiinnostavaa ja markkinoilla olevaa pottakirjaa: Potalla, Kuka kykkii pytyllä? sekä Kaikki pienet potalle!

Näiden lisäksi kaupan hyllyillä olen nähnyt myös Piraatti-Paten ja Prinsessa Paulan pottakirjat, mutta jättänyt ne ääninapin takia vielä ostamatta. Kirjastosta olen toistaiseksi turhaan koittanut etsiä myös ihanaa Oskari -sarjaan kuuluvaa kirjaa Oskari ja potta. Olisi kiva kuulla, mitkä pottakirjat ovat olleet teillä suosikkeja? Mitä mieltä olette olleet potta-aiheisista ääninappikirjoista?

Kirjoitin jo aikaisemmin Leslie Patricellin mainioista vauva- ja taaperokirjoista täällä, joten on helppo arvata, että Potalla on ollut koko perheen ehdoton suosikki.

Kirja onnistuu olemaan juuri sellainen kuin hyvän pottakirjan kuuluukin olla. Kepeä ja hauska, jossa yksinkertaista tekstiä on sopivasti. Kuvat ovat helpot, konkreettiset ja lasta kiinnostavat. Tärkein seikka on kuitenkin se, että kirjassa asetutaan pienen lapsen tasolle. Aihe on herkkä ja joskus hankala, mutta kirja ei luo siitä painostavaa tunnelmaa vaan asiaa käsitellään ymmärtävästi ja lempeän humoristisesti.

Kirjan päähenkilö on taapero, joka pohtii menisikö potalle. Hän tarkkailee, kuinka kissa ja koira käyvät pissalla ja viimein hän päättää itsekin kokeilla.

Tarina itsessään on ennalta-arvattavissa kuten pottakirjoissa yleensäkin. Lopulta onnistumista tuuletetaan koko perheen voimin. Tätä kirjaa voi lukea muuallakin kuin potalla ja siitä jää aina hyvä mieli.


Tämän vuoden uutuuskirja Kuka kykkii pytyllä? (Jeanne Willis ja Adrian Reynolds) löytyi sattumalta kirjastosta. Kirja kuuluu edellisen tavoin humoristisiin pottakirjoihin.

Hyväntuulinen teksti on riimiteltyä ja värikäs kuvitus hupaisaa, joten kirjan luulisi kiinnostavan varsinkin jo vähän vanhempaa taaperoa tai pientä leikki-ikäistä. Meillä tämä kirja kiinnosti kuitenkin selvästi enemmän äitiä kuin lasta emmekä päässeet yhdessä kirjaa lukiessa kertaakaan paria sivua pidemmälle. Ehkä tämä on meidän taaperolle vielä liian vaativa.

Kirja on tukevaa pahvia ja siinä on kiva sivurekisteri, joka helpottaa pienen lapsen omatoimistakin lukemista. Erityismaininta tälle kirjalle käsienpesun esiin nostamisesta viimeisellä aukeamalla. Tämä tärkeä asia nimittäin näyttää tyystin unohtuneen muista pottakirjoista.


Herttaisesti kuvitettu Kaikki pienet potalle! (Sally Lloyd-Jones ja Anita Jeram) poikkeaa tyyliltään ja toteutukseltaan kahdesta edellisestä. Tämä ei ole lyhyehkö pahvikirja vaan sivuja on paljon ja ne ovat paperia. Kuvitus on herkkää, hempeää ja yksityiskohtaista. Kirja on paikoitellen kevyesti hassutteleva, mutta ei varsinaisesti humoristinen.

Sivuilla riittää lähes loputtomasti katseltavaa, joten tämä kirja sopii hyvin pitkille pottaistunnolle.

Tarina on yksinkertainen, jonka lopussa odottaa yllätys. Eläimet ovat retkellä kunnes kaikkia alkaa pissattaa ja alkaa pitkä taivallus kohti vessaa. Matkan varrella nähdään kummituksia ja muita omituisia otuksia kunnes lopussa kaivetaan kaikille potat esiin. Yksi potta jää kuitenkin vaille istujaa. Ketä odotetaan, selviää viimeisellä sivulla olevasta peilistä.

Herttaisista kuvista huolimatta tarinasta kasvaa melkein väkisinkin painostava, ainakin aikuisen ymmärryksen tasolla luettuna. Onneksi meillä lapsi ei selvästi koe tarinaa siten vaan kirja kuuluu pottaistuntojen suosikkilukemistoon.


Potalla

Tekijät: Patricelli Leslie

Muut tekijät: Sirola Rauna (kääntäjä)

Kustantaja: Lasten Keskus

Painosvuosi: 2013

Kuka kykkii pytyllä?

Tekijät: Jeanne Willis ja Adrian Reynolds

Muut tekijät:Raija Rintamäki (kääntäjä)

Kustantaja: Kustannus-Mäkelä

Painosvuosi: 2017

Kaikki pienet potalle!

Tekijät: Sally Lloyd-Jones ja Anita Jeram

Muut tekijät:Raija Rintamäki (kääntäjä)

Kustantaja: Kustannus-Mäkelä

Painosvuosi: 2016

Vauva- ja taaperohuumoria

Usein vauvoille tarkoitetut kirjat ovat suorastaan liian yksinkertaisia ja helppoja, joista tuntuu puuttuvan ajatus. Kirjoja katsellessa tulee päällimmäisenä mieleen, että niiden tekeminen on ollut vaivatonta. Aivan pienet vauvat eivät toki sitä ymmärrä, mutta minusta sellaisia kirjoja on häiritsevää lukea.

Siksi ilahdunkin joka kerta, kun löydän vauvoille sopivan kirjan, johon on selvästi käytetty ajatusta.

Amerikkalainen kuvittaja Leslie Patricelli on onnistunut pitämään kirjat yksinkertaisina, hauskoina ja kiinnostavina.

Hius, Paukku, Potalla ja Halataan kirjoissa päähenkilönä on ilmeikäs vauva. Aiheet ovat konkreettisia, selkeitä ja tuttuja asioita pienen ihmisen arkielämästä. Erityisen tervetullut vauvakirjojen aihevalikoimaan on tämän talven uutuuskirja Hius, jossa aiheena on hiusten kasvaminen ja leikkaaminen.

Potalla ja Paukku tutkailevat aiheitaan luontevan humoristisella otteella. Kumpainenkin sopii hyvin lukemistoksi lapsen pottaharjoittelun ollessa ajankohtainen. Potta-aihetta lähestytään vähän totisemmin ihmetellen kuin pieruja, mutta lopussa riemulla ei ole rajaa, kun potalla käynti onnistuu.

Halataan -kirjassa on tuttu ja iki-ihana aihe, jonka todisteeksi taaperomme innostuu yleensä halailemaan ja pusuttelemaan myös kirjan hahmoa.

Kirjat ovat pieniin käsiin sopivan kokoisia ja pahvisivuisia. Aukeamilla on vain vähän tekstiä ja kerronta on minä -muodossa. Sarjakuvamainen ja kepeä tyyli sopii näihin kirjoihin ja se näyttää kelpaavan paremmin kuin hyvin myös taaperolle.


Myös kuvitukset ovat selkeitä. Taustalla on yleensä vahva väri ja ääriviivat ovat tummat. Alkuperäiset kuvitukset on oikeasti maalattu maalein ja siveltimin kangaspohjalle, minkä annetaan näkyä myös kirjan sivuilla. Tekstuuri ja maalausjälki tuokin sivuille lämpöä sekä eloa, jollaista kokonaan digitaalisesti kuvitetuista kirjoista ei yleensä löydy.

Nämä neljä kirjaa ovat löytäneet meillä paikkansa parhaimpien vauva- ja taaperokirjojen joukosta. Hauskoja kuvia katsellessa äiti ja isäkin tulevat iloiselle tuulelle.


Hius (2016), Paukku (2014), Potalla (2013), Halataan (2012)

Tekijät: Patricelli Leslie

Muut tekijät: Sirola Rauna (kääntäjä), Rauta Tuuli-Maaria (Halataan -kirjan kääntäjä)

Kustantaja: Lasten Keskus

Yllätyksetön Pipsa

Yllätyksenä kustantajalta saatu ääninappikirja Pipsa Possu – Tömistä ja ärjy! Retki dinosauruspuistoon on ensivaikutelmaltaan juuri sellainen kirja, jonka luulisi kiinnostavan pieniä lapsia. Jännittäviä dinosauruksia, tömistelyä ja ärjymistä sekä ääninapit. Meillä se ei kuitenkaan ole päässyt suosikkikirjojen joukkoon.

Kirjaa on helppo lukea pienenkin lapsen kanssa, koska siinä on vahvat sivut ja ääninapit reagoivat kevyempään kosketukseen kuin esimerkiksi Elmerin orkesterissa. Vaikka kirja onkin kauttaaltaan tukeva ja pienten lasten käsittelyn kestävä, niin sen tarina ja sanasto eivät kuitenkaan ole helpoimmasta päästä. Kirjassa on myös sama ongelma kuin useissa muissa ääninappikirjoissa, eli liian kovat ja korviin pistävät äänet, jotka saattavat pelottaa pienimpiä lukijoita.

Pipsa Possu ja ystävät kuuluvat hahmoihin, joka herättävät ristiriitaisia tunteita. Toisaalta joukko on ihan sympaattinen, mutta visuaalisesti Pipsat eivät mielestäni tarjoa mitään erityistä. Tämä kirja on kuvitukseltaan tasaisen yllätyksetön ja värimaailmaltaan tummanpuhuva.

Kirjan tarina itsessään on ihan kiva ja uskon, että aika tekee tehtävänsä tämän kirjan kanssa. Kun lapsi kasvaa, niin sisältö avautuu paremmin.



Pipsa Possu – Tömistä ja ärjy! Retki dinosauruspuistoon

Kustantaja: Otava

Painosvuosi: 2015

Tulossa keväällä ja seuraa Bloglovin'issa

Follow my blog with Bloglovin

Vihdoin olen saanut järjesteltyä aikaa jatkaa syksyn kiireiden jalkoihin jäänyttä blogiani ja sen kunniaksi Uudestaan! -blogi löytyy nyt myös Bloglovin'ista. Klikkaamalla yllä olevaa linkkiä voit lukea blogia Bloglovin'issa tai voit seurata blogia liittymällä lukijaksi tästä: Seuraa blogia.

Kevään aikana blogiin on tulossa ihania taaperoille sopivia katselukirjoja ja herkullisen helppoja kuvakirjoja. Kirjojen aihepiireistä voin paljastaa sen verran, että ainakin pottakirja tai toivottavasti useampikin pääsee esiin lähiviikkojen aikana. Luukkukirjat, sanojen opettelu ja ääninappikirjat ovat meillä myös edelleen ajankohtaisia, joten todennäköisesti kirjoitan niistäkin lisää.

Monet lapsiperheessä kohdattavat aiheet voi käsitellä lasten kanssa kirjojen avulla. Mistä pieniin lapsiin liittyvistä aihepiireistä tai teemoista haluaisit lukea blogissani?

Hauskasti nok nok nokittu kirja

Maisa kirjoista tutun Lucy Cousinsin syksyllä 2016 julkaistu kirja tikan poikasesta on kerrassaan hykerryttävä. Nok nok nok kirjan tarina on hauska, kuvitus värikästä ja sivuilla on jippo, joka tekee kirjasta omalaatuisen.

Yksinkertaisuudessaan Nok nok nok kirjan tarinassa on kyse siitä, että pikku tikka opettelee nokkimaan ja kun taito karttuu, niin pikku tikka suorastaan villiintyy. Hauskasti kirjan sivuja rei'ittämällä toteutettu tarina tikan nokkimisvillityksestä saa aikuisenkin nauramaan.

 
Kirjan sympaattiset hahmot (iskä tikka ja pikku tikka) ja soljuva kieli sopivat mainiosti yhteen. Riimitelty ja rytmikäs teksti toimii hyvin ääneen luettuna kaikkine nok nok nok nokkinensa. 

Tämä kirja sopii jo ihan pienille vauvoille, joista on hauska kuunnella toistuvia tavuja, katsella selkeitä kuvia ja tutkia pieniä reikiä kirjan sivuissa. Kun tarina myöhemmin aukeaa, niin tikan touhu naurattaa vielä isompaakin lasta.



Nok nok nok

Tekijät: Cousins Lucy

Muut tekijät: Korolainen Tuula (kääntäjä)
Kustantaja: Lasten Keskus 

Painosvuosi: 2016

Elmerin värikäs ääninappikirja

Joskus tulee eteen hetkiä, jolloin tarvitaan vähän ekstraa ylläpitämään pienen lapsen mielenkiintoa. Meillä tällainen tilanne osuu kohdalle yleensä autossa, kun lapsi ei enää malttaisi istua paikallaan. Silloin kaivamme esiin ääninappikirjan.

Ääninappikirjoista tähän mennessä ehdottomasti paras kohdallemme tullut kirja on Elmerin orkesteri. Siinä yhdistyvät kolme tärkeää mielenkiinnon ylläpitäjää: rikas kuvitus, selkeä tarina ja erikoiset äänet.

Ne joille Elmerin retket ovat jo entuudestaan tuttuja osaavat odottaa värikylläistä ja elävää kuvitusta. Suurin syy, miksi omistamme juuri tämän ääninappikirjan onkin sen leikittelevässä kuvamaailmassa. Moni ääninapilla varustettu kirja turvautuu liikaa äänien lumoon, jolloin kuvitus tai tarina jää ontoksi. Elmerin orkesteri on visuaalisesti kiehtova. Siksi sitä lukee ja katselee mielellään ilman ääniäkin.

Toinen ääninappikirjoja vaivaava ongelma on liian kovat ja epämiellyttävät äänet. Tässä kirjassa äänet ovat hyvinkin siedettäviä ellei jopa hauskoja. Ainoastaan linnun viserrys kuulostaa kovalta ja pistävältä. Krokotiilin hampaiden kalistelu on puolestaan lapsen ja äidin mielestä kirjan hauskinta antia.

Tässä kirjassa ääninapit vaativat tarkan ja napakan painalluksen. Taaperomme ei siis onnistu joka kerta saamaan ääniä kuuluviin. Kovin pienen lapsen omatoimiseen lukemiseen tämä kirja ei muutenkaan sovi, koska kirjan sivut ovat ohuet.

Meillä tämä kirja kiinnostaa kuitenkin jo taaperoa, joten paksummat sivut helpottaisivat myös yhteisiä lukuhetkiä. Kirja on myös melko kookas, joten autolukemiseksi se ei ole kaikkein helpoimmasta päästä. Silti Elmerin iloinen ja äänekäs orkesteri pääsee meillä jatkossakin mukaan automatkoille.

Elmerin orkesteri

Tekijät: David McKee

Muut tekijät: Terhi Leskinen (suomentaja)

Kustantaja: Kustannus-Mäkelä

Painosvuosi: 2016

Menopelejä karnevaaliväreissä

Tämän kesän uutuuskirja Brum brum on leikkisä katselukirja, joka erottuu vahvalla graafisella tyylillään. Kirjassa esitellään eläinhahmojen kuljettamia menopelejä kaivurista sähköautoon.

Tässä kirjassa parasta on värien rohkea käyttö. Lakaisuautot ja trukit esitetään räiskyvästi ja kirja onkin kuin graafisten muotojen ja värien karnevaalikulkue.

Usein ajoneuvoja käsittelevät kirjat suunnataan peittelemättömästi pojille ja poikien vanhemmille. Brum brum onnistuu olemaan ilahduttavasti houkutteleva myös tyttölapsen näkökulmasta.

Kirjassa riittää katseltavaa vauvasta leikki-ikäiseen, mutta sen sivut ovat niin liukkaat ja yllättävän ohuet, että se ei sovellu pikkuisten käsien hypisteltäväksi. Paksuilla pahvisivuilla kirja olisi huomattavasti parempi ja se sopisi jopa pienten vauvojen kanssa katseltavaksi.

Kirjan tyyliin sopivasti myös kieli on kulmikasta ja sanavalinnat ovat paikoin yllätyksellisiä. Kulmikkuutta lisää fonttivalinta, joka vaatii lukijalta vähän enemmän. Ainakin ensikertaa luettaessa.

Kokonaisuutena kirja on hauska ja omalaatuinen ajoneuvokirja, joka jää taatusti mieleen.

Brum brum

Tekijät: Nina Pirhonen

Kustantaja: Otava

Painosvuosi: 2016